9 + 1 huomiota Tanskasta

Tämä minun kiihtyvä julkaisutahti kertoo ainoastaan siitä, että välttelen tällä hetkellä muita velvollisuuksia (kuten esimerkiksi projektityön kirjoittamista). Koska viimeinen kurssini loppui jo huhtikuun alussa, niin aikaa on tosiaan näköjään siunaantunut enemmän tännekin. Tosin viime kuussa aikaa oli myös viikon pituiselle pääsiäisreissulle Alankomaihin, Belgiaan ja Ranskaan, josta suunnittelin tekeväni sitten seuraavaksi oman postauksensa.

Vaikka tanskalainen elämänmeno ja kulttuuri eivät aivan hirveästi tai shokeeraavasti eroa suomalaisesta, niin ajattelin kuitenkin seuraavaksi kertoa kohtaamistani havainnoista täällä Tanskanmaalla. Onhan tässä kuitenkin tullut tehtyä jo tarkkaa observointia kohta neljän kuukauden verran. Näihinkin huomiota herättäneisiin asioihin kiinnitin ehkä enemmän huomiota eritoten alussa, sillä nyt jälkeenpäin oli paljon vaikeampi keksiä tai muistaa näitä. Melkoisen hyvin on siis soluttautuminen tanskalaiseksi onnistunut.

1. Alkoholi ja juomiskulttuuri. Täällä mietoja alkoholijuomia ja viiniä (max. 16,5%) voi ostaa 16-vuotta täyttänyt henkilö. Prosentteihin katsomatta alkoholia myydään ihan jokaisessa tavallisessa marketissa kellon ympäri, yleensä kuitenkin vahvemmat alkoholit, kuten viinat ja vodkat, ovat sijoitettuna kassojen viereen. Baareissa ja ravintoloissa tilatessa tulee olla täyttänyt 18-vuotta, jotta voi ostaa alkoholia. Muistan miten hämmentynyt olin aluksi siitä, kun näin nuoria ostamassa kaupasta vaikka olutta, ja mietin miten nuorilta naperoilta tanskalaiset täysi-ikäiset näyttävätkään :D 

Osaan oikeastaan puhua vain tanskalaisten opiskelijoiden juomiskulttuurista, jonka meininki kyllä muistuttaa aikalailla suomalaiseen verrattavissa olevaa. Erona ehkä se, että vaikka täälläkin osataan juhlia tyylillä "go big or go home", niin tanskalaisille alkoholin juominen on lähtökohtaisesti enemmän kasuaalimpaa ja  tapa nautiskella. Meiltä löytyy yliopiston kampukselta esimerkiksi kahvila/baari, jossa monet opiskelijat saattavat luentojenkin välissä käydä istuskelemassa ja nauttimassa muutamat (jotka myös osataan jättää muutamiksi).

     

2. Sää. Säästä kun ollaan Suomessa aina niin kovin kiinnostuneita, niin se ansaitsee myös oman mainintansa tässä listassa. Golf-virran tuoman lämmön ja sijaintinsa vuoksi Tanskassa esimerkiksi talvi on melko lauhkea verrattuna muihin Skandinavian sisarusmaihin. Olin ennen tänne tuloa varustautunut kohtamaan meri-ilmastolle tyypillisiä sateisia päiviä, mutta loppupeleissä tuntuu siltä, ettei täällä nyt ole ainakaan poikkeuksellisen paljoa satanut, jos edes lainkaan. Luinkin jälkeenpäin jostain, että eniten Tanskassa sataisi länsirannikon puolella. 

Jos ei sadetta, niin sitten ainakin tuulta sen edestä. Mainitsinkin aiemmin, että Vaasassa asuminen on hyvin karaissut kohtaaman voimakkaampiakin tuulenpuuskia, mutta taisin ehkä sittenkin olla väärässä. Nykyään säätiedotetta tarkkailessa tarkistan heti ensimmäiseksi aina tuulen nopeuden :D Viimeisin hyvä kuvaava havainnointi Pariisissa taisi kaverilta olla se, että: "Hei, nyt mä tiedän miks tää ilma tuntuu tältä. Täällä ei tuule." 

     

3. Pyörät. Tanskassa pyörällä kuljetaan joka paikkaan säällä kuin säällä. Aluksi jalankulkijana vei aikansa tottua varsinkin Kööpenhaminassa siihen, että autojen lisäksi tuli muistaa väistää myös ohi (lujaa) suhauttelevia pyöräilijöitä. En tiedä eivätkö tanskalaiset sitten harrasta kävelyä enää ollenkaan, tai siltä se ainakin aluksi tuntui, kun huomasi miten kapeita kaikki kävelykadut olivat. 

     

4. Sianlihantuotanto ja maatalous. Sianliha on yksi Tanskan suurimmista tulonlähteistä ja vientituotteista (https://agricultureandfood.dk/danish-agriculture-and-food/danish-pig-meat-industry). Vuonna 2017 Tanskassa tuotettiin sianlihaa yhteensä noin 1530 miljoonan kilogramman edestä. Vastaava luku Suomessa oli 179 miljoonaa kiloa. (https://www.luke.fi/ruokafakta/liha-ja-kala/lihantuotannon-volyymit/). Aika hurjia lukemia kun rupeaa miettimään. Tanskassa maataloudella on pitkät perinteet ja se on edelleen tärkeä elinkeino. Lihatuotannon lisäksi maassa tuotetaan myös paljon maitotuotteita.

Sianlihan tuotannon valtavuuden ja vaikuttavuuden huomaa kyllä viimeistään silloin, kun vierailee vaikka vähän isommassa supermarketissa. Valikoima sianlihasta valmistetuista tuotteista on nimittäin erittäin laaja verrattuna esimerkiksi Suomeen, ulottuen monista erilaisista leikkeleistä pakasteisiin. Silloin kun ajettiin bussilla Aarhusiin, niin lähes koko matkan sai melkein ihastella ikkunasta aakeeta laakeeta tanskalaista peltomaisemaa. Kauas ei myöskään tarvitse omasta kämpästä astella että pääsee maalaistunnelmaan, sillä meidän "takapihalta" löytyy kotieläimiä aina lampaista ylämaankarjaan.

     

5. Luomu. Tanskassa jokaiselle elintarvikkeelle löytyy myös vastine luomuna, tai siltä se ainakin  tuntui kun asioin ensimmäistä kertaa täällä ruokakaupassa. Sanalta økologisk ei voi välttyä. Luomutuotteita ja lähiruokaa suositaan täällä erityisen paljon, ja mikä parasta, niiden hinnat ovat yleensä huomattavasti huokeampia mitä meillä Suomessa. 

     

6. Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys. Tanska on edelläkävijä kestävässä kehityksessä ja ns. "vihreässä ajettelussa". Tämä näkyy esimerkiksi arkkitehtuurisissa innovaatioissa, kierrättämisessä, energiaratkaisuissa (tuulivoima) ja luomuruuan suosimisessa. Lisäksi täällä on mielestäni tartuttu hyvin ruokahävikkiin, sillä lähes jokaisesta ruokakaupasta löytyy oma alehyllynsä parasta ennen -päiväystä lähestyville tuotteille. Tanskalaiset opiskelijakaverini tuntuvat suosivan paljon myös hävikkiruoka-appeja (samantapaisia kuin meillä Suomessa ResQ), joiden kautta voi tilata ja varata muutoin hävikkiin menevää ruokaa halvempaan hintaan. On myös ollut kiva huomata, kuinka  yllättävän paljon täällä suositaan kirpputoreja ja vintageliikkeitä, ja myös nuoria tuntuu huolettavan pikamuoti. Olen tälläkin hetkellä kiinnostunut varmaan kymmenestä eri kirpputoritapahtumasta Facebookissa.

Kaikesta ekologisuudesta huolimatta olin kuitenkin yllättänyt siitä, kuinka niukasti täällä on vegaanisia elintarvikkeita, kuten esim. eri maitotuotteiden tai proteiinin korvikkeita. Marketeista kyllä yleensä löytyy oma hyllynsä vegaanisille tuotteille, mutta se on mielestäni kovin pieni ja valikoima on suppea. Suomesta kuitenkin nykyään löytyy lähes joka kaupasta montaa erilaista maidon korviketta, "jogurteista" puhumattakaan. Monesti olen kaipaillut kaurakerman olemassa oloa, sillä sitä en ole vielä tähän päivään mennessä mistään täältä löytänyt. Saksalainen vaihtarikaverini oli sitä mieltä, että Saksassa hänen on itseasiassa paljon helpompi olla vegaani. En tiedä jyrääkö täällä luomu niin vahvasti, että vegaanisille tuotteille ei löydy yhtä paljon jalansijaa markkinoilla?

     

7. Tanskan lippu. Dannebrogsflag eli Tanskan lippu on yksi maailman vanhimmista lipuista, ja itseasiasiassa tänä vuonna lippu juhlii kunnioitettavaa 800-vuotista taivaltaan. (https://www.visitdenmark.com/denmark/danish-flag). Tuntuu, että lippua käytetään täällä melkeinpä  enemmän osana sisustusta kuin kansallisena symbolina. Lippu on esillä juhlissa ja eri tilaisuuksissa, aina synttäreistä hautajaisiin. Lisäksi Tanskan lippua löytyy kaupoista myös kuvioituna erilaisiin koristeellisiin tarkoituksiin: on viirejä, ilmapalloja ja servettejä. Tanska -teemaiset bileet on ainakin helppo toteuttaa sitten Suomessa!

     

8. Perhekeskeisyys. Tämä kohta ei nyt kovin suuresti eroa mitenkään Suomesta. Koen, että me Suomessakin olemme perhekeskeisiä ja -läheisiä ihmisiä. Täällä se ehkä jotenkin vain korostuu katukuvassa enemmän? Kuvittelen  vaaleanpunaisten lasien läpi, että täällä eletään sellaista idyllistä perhe-elämää, ehkä liitän tämän mielikuvan sellaiseen ruotsalaiseen perheidylliin. Päällimmäisenä mielessäni oli varmaan tätä kirjoittaessa hetki, kun olimme kaverini kanssa Østerbron kaupunginosassa Kööpenhaminassa ja kuljimme erään pihatien poikki, jossa perheen vanhemmat olivat ulkona juomassa skumppaa ja lapset pellavahiuksineen leikkimässä hiekkalaatikolla. Olen ehkä liikaa romantisoinut mielikuvaani tanskalaisista perheistä haha.

     

9. HYGGE. Eihän mitään listausta Tanskasta voi päättää ilman hyggeä? Ensimmäinen tanskalainen sana, jonka tasan kaikki vaihtarikaverini tiesivät oli juurikin hygge, ja hyvinhän hyggen konsepti onkin maailmalle brändätty. Vaikka täysin samaa tarkoittavaa määritelmää hyggestä ei voi oikein muille kielille kääntää, niin yksinkertaisuudessaan sen voidaan sanoa tarkoittavan hyvää, kotoisaa ja lämpimää tunnelmaa. Hyggeilyä on elämästä nauttiminen yksin ja yhdessä. Se on kahvihetki hyvien ystävien seurassa. Tunnelma voi olla hyggeligt silloin, kun sateella on kääriytynyt sohvannurkkaan lukemaan kirjaa ja juomaan kupposen kahvia.  

     

+ 1. Ilmaiset "postikortit". Sisällytin listaan vielä extrana hauskan tavan, joka on ainakin tullut vastaan monessa eri ravintolassa ja kahvilassa (myös meidän yliopiston kirjastossa). En oikein tiedä tämän tavan tai jutun alkuperää tai tarkoitusta, mutta monesti esim. juuri kahviloissa on teline (olen tehnyt empiiristä tutkimusta että nämä telineet sijaitsevat yleensä vessojen läheisyydessä), jossa on postikortteja, joita voi ottaa itselleen mukaan ilmaiseksi. Yleensä kortit ovat naamioituna jonkin järjestön tai brändin pienimuotoisiksi mainoksiksi tai tiedotteiksi, mutta itse olen niillä hyvillä mielen vuorannut opiskelijakämppäni ankeat valkoiset seinät uusiksi :D